17 § Vuokratyövoiman käytön periaatteet, ilmoitukset ja jatkettu neuvottelumenettely

LAKI:

Työnantajan velvollisuudesta antaa henkilöstöryhmän edustajille vuosittain selvitys alihankinnan periaatteista on säädetty 3 luvussa. Alihankinnan periaatteita ei tarvitse käsitellä yhteistoimintamenettelyssä. Sen sijaan vuokratyövoiman käytön periaatteet on käytävä läpi yhteistoimintamenettelyssä. Vuokratyö eroaa alihankinnasta siinä, että alihankinnassa tilaaja ei käytä ulkopuoliseen työvoimaan työnjohto-oikeutta toisin kuin vuokratyöntekijään (Ks. TT 2010-60).

Säännöksen 3 ja 4 momenttia ei tarvitse soveltaa yrityksessä, jossa on 20–29 työntekijää. Työnantajalla on kuitenkin näissäkin yrityksissä velvollisuus ilmoittaa aikomuksestaan käyttää vuokratyövoimaa.

Työnantajan ilmoitus vuokratyövoiman tarpeesta

Jos työnantaja harkitsee vuokratyövoiman käyttöä, siitä pitää ilmoittaa niille henkilöstöryhmien edustajille, joiden edustamien työntekijöiden työhön vuokrattavien työntekijöiden työ vaikuttaisi. Ilmoitus on annettava aina ennen vuokratyövoiman käyttöä koskevan sopimuksen tekemistä.

Henkilöstöryhmän edustajalle on ilmoitettava

- vuokratyöntekijöiden määrä
- heidän työtehtävänsä ja työkohteensa
- sopimuksen kestoaika sekä
- ajanjakso tai -jaksot, jolloin vuokratyötä käytetään.

Laissa ei ole määräyksiä siitä, missä muodossa ja miten ilmoitus on annettava eikä siitä, milloin henkilöstöryhmän edustajan katsotaan saaneen tiedon työnantajan aikeista käyttää vuokratyövoimaa. Sen sijaan työehtosopimuksissa voi olla asiaa koskevia määräyksiä (ks. oma työehtosopimus). Jos asiasta ei ole sovittu työehtosopimuksessa, työpaikalla voidaan sopia, että tiedot annetaan sähköpostilla tai erillisellä lomakkeella. (Ks. oikeuskäytännöstä TT:2008–-115.)

Työnantaja vastaa siitä, että tiedot on esitetty ymmärrettävästi ja siten, että antamisajankohta voidaan myöhemmin todentaa.

Vuokratyövoiman käyttöön liittyvä yhteistoimintamenettely

Henkilöstöryhmän edustajalla on oikeus viimeistään ilmoituksen antamista seuraavana toisena työpäivänä vaatia työnantajan harkitseman sopimuksen käsittelemistä yhteistoimintaneuvotteluissa. Jos ilmoitus on esimerkiksi annettu tiistaina, luottamusmiehen pitää vaatia neuvotteluja viimeistään torstaina. Päivien laskentaan eivät siis vaikuta henkilöstöryhmän edustajan omat työ- tai vapaa-aikajärjestelyt.

Henkilöstöryhmän edustajan on syytä lukea säännöllisesti sähköpostiaan siltä varalta, että työnantaja lähettää tiedot sähköisesti, jollei asiasta ole muuta sovittu.

Yhteistoimintaneuvottelut on käytävä viikon kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Neuvotteluissa käsitellään muun muassa työnantajan harkitseman sopimuksen perusteet, sen vaikutukset työnantajan omiin työntekijöihin ja vuokratyövoiman vaihtoehdot. Tänä aikana työnantaja ei saa tehdä sopimusta vuokratyövoiman käytöstä.

YTJ-tietopalvelusta saa tietoja työvoimaa vuokraavista yrityksistä.

Tilanteet, joissa työnantajan ei tarvitse käydä yhteistoimintaneuvotteluja

Yhteistoimintaneuvotteluja ei tarvitse käydä, jos työnantaja teettää vuokratyöntekijöillä

- työtä, jota yrityksen työntekijät eivät vakiintuneen käytännön mukaan tee
- lyhytaikaista ja kiireellistä työtä tai
- asennus-, korjaus- tai huoltotyötä, jonka teettäminen ei ole mahdollista yrityksen omilla työntekijöillä.

Työnantajan tulee kuitenkin näissäkin tapauksissa ilmoittaa aikeestaan käyttää vuokratyöntekijöitä.

Rangaistussäännös

Säännöksen rikkominen on rangaistava teko (ks. 67 §).

Tilaajavastuulain (1233/2006) säännökset

Luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on 6 §:n mukaan oikeus saada tiedot

- vuokratyön käytön syystä

  • Vuokratyön käytön syillä tarkoitetaan lain esitöiden mukaan (HE 152/2012) esimerkiksi vuokratyöntekijän käyttämistä sijaisena käyttäjäyrityksen oman työntekijän poissaolon aikana tai tarvetta saada lisätyövoimaa ruuhkahuipun ajaksi tai muuta syytä vuokratyön käytölle. Säännöksessä tarkoitettuna vuokratyön käytön syynä voivat olla myös ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevissa työehtosopimusmääräyksissä sovitut vuokratyövoiman käytön syyt. Jos käyttäjäyrityksen työehtosopimuksessa ei ole ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevia määräyksiä, vuokratyövoiman käyttö voi perustua muihin syihin, kuten esimerkiksi arvioituun kustannussäästöön, haluun käyttää vuokratyöntekijää oman työntekijän palkkaamisen sijasta rekrytointiprosessista vapautumiseksi tai johonkin muuhun syyhyn. Tässä on kuitenkin huomattava, että jos vuokratyöntekijään on sovellettava käyttäjäyrityksen työehtosopimusta, vuokratyöntekijän käyttäminen on kalliimpaa kuin omien työntekijöitten palkkaaminen. Lisäksi on muistettava, että vuokratyössäkin pääsääntönä ovat vakituiset työsuhteet (ks. tästä www.vuokratyoopas.fi).

- vuokratyövoiman määrästä

  • Työvoiman määrällä tarkoitetaan lukumäärätietoa eikä yksilöityä tietoa työntekijöiden henkilöllisyydestä.

- yksilöintitiedot vuokratyövoimaa tarjoavasta yrityksestä

  • Yrityksen yksilöintitietoja voivat olla yrityksen rekisteröity ja virallinen nimi sekä yritystunnus mahdollisine rekisteröintinumeroineen.

- työkohteesta ja työtehtävistä sekä vuokratyövoiman käyttöä koskevan sopimuksen kestosta

  • Ilmoitetaan pyyntöhetken tiedon mukaisesti.

- vuokratyöhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai jollei työehtosopimusta ole, keskeiset työehdot.

  • Tieto sovellettavasta työehtosopimuksesta ei tarkoita työntekijäkohtaista luetteloa vaan yleisellä tasolla olevaa tietoa siitä, mitä työehtosopimusta tai työehtosopimuksia työvoimaa vuokraava yritys työntekijöihinsä soveltaa.

Jos jokin edellä mainituista tiedoista muuttuu sen jälkeen, kun se on kerrottu henkilöstön edustajalle, henkilöstön edustajalla on pyynnöstä oikeus saada muuttunut tieto tilaajalta.

Tiedot on annettava pyynnöstä henkilöstön edustajalle myös sellaisesta vuokratyöstä, johon sovelletaan tilaajavastuulain 5 §:n 4 momentin poikkeussäännöstä.

Lisäksi luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on tilaajavastuulain 6 §:n mukaan tiedonsaantioikeus tilanteissa, joissa on erimielisyyttä tai epäselvyyttä vuokratyöntekijän palkasta tai työsuhteeseen liittyvien lakien tai sopimusten soveltamisesta. Tällöin henkilöstön edustajilla on vuokratyöntekijän valtuutuksella oikeus saada vuokrayritykseltä ja käyttäjäyritykseltä kaikki asian selvittämiseksi tarvittavat tiedot.

Käyttäjäyrityksen luottamusmies ei tarvitse erillistä valtuutusta silloin, kun vuokratyöntekijän työsuhteen ehdot määräytyvät käyttäjäyrityksen työehtosopimuksen mukaan ja luottamusmies selvittää, onko työehtosopimusta noudatettu. Tietojen saaminen tai erimielisyyden selvittely ei työtuomioistuimen mukaan edellytä asianomaisen työntekijän suostumusta, koska kysymys on viime kädessä työehtosopimuksen osallisen työntekijäyhdistyksen etujen valvomisesta (TT 2006-62). Vaikka työtuomioistuimenn tapaus ei koskenut vuokratyötä, periaatetta on sovellettava myös vuokratyöhön.

Käyttäjäyrityksen luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on myös oikeus edustaa vuokratyöntekijää tämän asiassa.

Katso käyttäjäyrityksen luottamusmiehen oikeuksista http://www.vuokratyoopas.fi/.

Päivitetty 2.7.2013