37 § Henkilöstöryhmän edustajan aloiteoikeus

LAKI:

Henkilöstöryhmän edustaja voi pyytää yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista, jos hänen käsityksensä mukaan

- yrityksen tai sen osan lopettamisesta, siirtämisestä toiselle paikkakunnalle tai sen toiminnan laajentamisesta tai supistamisesta
- kone- ja laitehankinnoista
- palvelutuotannon tai tuotevalikoiman muutoksista
- muista vastaavista yritystoiminnan muutoksista
- työn järjestelyistä tai
- ulkopuolisen työvoiman käytöstä

aiheutuu

- työntekijöiden asemaan vaikuttavia olennaisia muutoksia työtehtävissä, työmenetelmissä, töiden tai työtilojen järjestelyissä
- tehtäväsiirtoja tai
- säännöllisen työajan muutoksia.

Henkilöstöryhmän edustajan aloitteen muoto

Henkilöstöryhmän edustaja voi pyytää yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Pyyntö on syytä tehdä todisteellisesti siltä varalta, että työnantaja kieltäytyy yhteistoimintaneuvotteluista tai kirjallisen selvityksen antamisesta siitä, miksei hän pidä neuvotteluja tarpeellisina.

Työnantajan velvollisuudet henkilöstöryhmän edustajan käytettyä aloiteoikeuttaan

Työnantajan on mahdollisimman pian aloitettava neuvottelut siten kuin 36 §:ssä on säädetty. Henkilöstöryhmän edustajan tehtävänä ei ole laatia neuvottelualoitetta eikä ilmoittaa asian käsittelyn kannalta tarpeellisia tietoja muiden henkilöstöryhmien edustajille tai työntekijöille.

Työnantajan on tehtävä neuvottelualoite mahdollisimman pian tai annettava kirjallinen selvitys henkilöstöryhmän edustajalle siitä, miksi hän ei pidä neuvotteluja tarpeellisina. Vastauksen saaminen ei saa kestää kuin enintään muutamia päiviä.

Jos työnantaja ei aloita neuvotteluja, henkilöstöryhmän edustajan on syytä ilmoittaa työnantajan kieltäytymisestä ja sen syistä edustamilleen työntekijöille. Jos kieltäytyminen on johtunut siitä, että asia ei ole ollut työnantajan mielestä vielä siinä vaiheessa, että siitä voidaan neuvotella, henkilöstöryhmän edustaja voi jäädä odottamaan työnantajan myöhempää oma-aloitteisesti tekemää aloitetta. Jos työnantaja ei kuitenkaan tee myöhemmin aloitetta tai jos kieltäytyminen on johtunut siitä, että työnantajan mielestä henkilöstövaikutuksia ei ole ollut nähtävissä, mutta niitä kuitenkin myöhemmin ilmenee, kieltäytyminen voidaan ottaa huomioon neuvotteluvelvoitteen rikkomisesta tuomittavaa rangaistusta määrättäessä.

Päivitetty 2.7.2013