LAKI:

Yhteinen kokous (useampia henkilöstöryhmiä koskevat asiat)

Useampaa henkilöstöryhmää koskeva asia käsitellään yhteisessä kokouksessa työnantajan ja niiden henkilöstöedustajien kanssa, joiden edustamia työntekijöitä asia koskee. Näin työnantaja voi käsitellä yhdellä kertaa asiat, jotka koskevat useampaa henkilöstöryhmää.

Yhteistoiminta-asioita voidaan käsitellä kaikkien henkilöstöedustajien yhteisessä kokouksessa silloinkin, kun käsiteltävät asiat eivät koske kaikkia henkilöstöryhmiä. Tästä on kuitenkin erikseen sovittava työnantajan ja niiden henkilöstöryhmien edustajien kesken, joiden edustamia työntekijöitä asia suoraan koskee. Tällainen laaja kokous voi olla tarkoituksenmukainen tapa käsitellä asioita ja turvata tiedonkulku ja yhteistyö esimerkiksi suuren, maantieteellisesti laajan sekä työaikamuotojen tai tapojen vuoksi hajanaisen henkilöstön keskuudessa.

Sopimuksella ei ole muotovaatimuksia. On kuitenkin suositeltavaa, että sopimus laaditaan kirjallisesti. Kannattaa sopia ainakin yhteisen kokouksen kokoonpanosta ja jäsenistä, kokouksessa käsiteltävistä asioista sekä toimikaudesta. Sopimus tehdään työnantajan ja kokoukseen osallistuvien henkilöstöryhmien edustajien välillä.

Neuvottelukunta (pysyvämpi sopimukseen perustuva elin)

Neuvottelukunta on pysyvämpi yhteistoiminta-asioita varten perustettu elin. Se perustetaan aina työnantajan ja henkilöstöryhmien edustajien erillisellä sopimuksella. Perustaminen edellyttää, että työnantaja ja henkilöstöryhmien edustajat ovat asiasta yksimielisiä. Jos joku henkilöstöryhmä jättäytyy neuvottelukunnan ulkopuolelle, työnantajan on käsiteltävä yhteistoiminta-asiat erikseen tämän henkilöstöryhmän edustajan kanssa. Neuvottelukuntia on yleensä isoissa yrityksissä, joissa on paljon henkilökuntaa.

Neuvottelukuntaa koskevasta työnantajan ja henkilöstöryhmien edustajien välisestä sopimuksesta, joka on syytä tehdä kirjallisesti, on käytävä ilmi ainakin seuraavat asiat:

• Neuvottelukunnassa käsiteltävät asiat. Suositeltavaa on, että käsiteltävät asiat määritellään sopimuksessa mahdollisimman tarkasti.
• Neuvottelukunnan kokoonpano. Työnantaja ja henkilöstöryhmien edustajat voivat vapaasti sopia jäsenten lukumäärän ja paikkojen jakaantumisen työnantajan ja henkilöstöryhmien edustajien välillä. Voidaan esimerkiksi sopia, että suurilla henkilöstöryhmillä on enemmän edustajia kuin pienillä. Käytännössä neuvottelukunnan kokoonpano määräytyy kulloinkin käsiteltävien asioiden mukaan.
• Neuvottelukunnan toimikausi. Sopimus voidaan tehdä määräajaksi tai toistaiseksi voimassaolevaksi. Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta, jollei muuta sovita. Henkilöstöryhmän kaikkien edustajien pitää olla yksimielisiä sopimuksen irtisanomisesta, koska sopimusosapuolena on koko henkilöstöryhmä. Neuvottelukunnan henkilöstöjäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Toimikauden pituudesta voidaan sopia myös toisin.
• Sopimukseen tulee muistaa kirjata myös muun muassa työskentelytavat, säännölliset kokousajat, kokousten vuosittainen vähimmäismäärä ja kokouspaikat.

Henkilöstöryhmän sisällä päätös neuvottelukunnan perustamisesta, siihen osallistumisesta tai siitä eroamisesta voidaan tehdä normaalia päätöksentekomenettelyä noudattaen enemmistöpäätöksenä.

Päivitetty 1.2.2019

Päivitetty 13.05.2020