LAKI:

Yhteistoimintamenettely liikkeen luovutuksen yhteydessä

Liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai niiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle esimerkiksi yrityskaupalla. Lisäksi edellytetään, että liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena.

Se, onko kyseessä liikkeen luovutus vai ei, ratkaistaan aina tapauskohtaisesti kokonaisharkinnalla. Liikkeen luovutuksesta on kysymys silloin, kun yritys myy koko liiketoimintansa tai osan siitä ja uusi omistaja jatkaa luovutuksen jälkeen toimintaa samanlaisena (esimerkiksi autokauppa myy autojen huoltotoiminnan siinä tarvittavine koneineen ja laitteineen toiselle yrittäjälle, joka jatkaa huoltotoimintaa samanlaisena). Myös alihankintaan siirtymisessä voi olla kysymys liikkeen luovutuksesta. Pelkkä yhtiön osakkeiden myynti ei oikeuta työnantajaa tekemään mitään muutoksia.

Liikkeen luovutuksessa työntekijät siirtyvät ns. vanhoina työntekijöinä uuden työnantajan palvelukseen. Ainoastaan työnantaja vaihtuu, työsuhteen ehdot eivät muutu.

Uuden työnantajan eli ostajan on noudatettava työsuhteen ehtoja sellaisina kuin liikkeen luovuttaja eli myyjä oli niitä velvollinen noudattamaan. Uusi työnantaja ei näin ollen saa yksipuolisesti muuttaa esimerkiksi työaikaa tai vähentää palkkaa tai muita sovittuja työsuhteen ehtoja. Työsopimukset voidaan kirjoittaa uudestaan siltä osin kuin työnantaja vaihtuu (vanhaan työsopimuksen loppuun tehdään merkintä liikkeen luovutuksesta ja uuden työnantajan nimestä). Muut muutokset voidaan tehdä vain työntekijän suostumuksella tai jos työnantajalla on irtisanomisperuste (työsopimuslain mukainen taloudellis-tuotannollinen peruste sekä asiallinen ja painava syy).

Uusi työnantaja on velvollinen noudattamaan liikkeen luovuttajaa sitonutta työehtosopimusta työehtosopimuksen voimassaolokauden loppuun asti. Sen jälkeen työsuhteissa on mahdollista ryhtyä soveltamaan uutta työnantajaa sitovaa työehtosopimusta. Asiasta voidaan kuitenkin sopia työntekijän eduksi, jos työnantaja siihen suostuu.

Ostajalla saattaa olla tarve yhtenäistää liikkeen luovutuksessa siirtyneiden työntekijöiden työehdot vastaamaan yrityksessä noudatettavaa käytäntöä ja tasoa. Ostaja ei kuitenkaan voi pelkän liikkeen luovutuksen perusteella yksipuolisesti muuttaa siirtyneiden työntekijöiden työsuhteen ehtoja. Työsuhteen ehtojen yksipuolinen muuttaminen on mahdollista ainoastaan irtisanomisperusteella (taloudellis-tuotannollinen peruste sekä asiallinen ja painava syy). Myös irtisanomisaikaa on noudatettava.

Liikkeen luovutus ei vaikuta työsuhteen pituuden määrittämiseen. Liikkeen luovutuksen jälkeenkin työsuhteen alkamispäivänä pidetään päivää, jolloin työsuhde liikkeen luovuttajaan eli myyjään alkoi. Työsuhde ei siis liikkeen luovutuksessa ”synny uudestaan” uuteen työnantajaan nähden, vaan työsuhteen katsotaan jatkuneen katkeamattomana siitä alkaen, kun työsuhde myyjäyrityksessä alkoi. Tämä puolestaan merkitsee sitä, että esimerkiksi vuosilomien pituus määräytyy koko työsuhteen keston perusteella, eikä työsuhteen katsota katkenneen liikkeen luovutuksessa.

Liikkeen luovutuksesta on tarkempia säännöksiä työsopimuslaissa (55/2001) (TSL 1:10) .

Työehtosopimuksessa on yleensä sovittu luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun asemasta liikkeen luovutuksessa (ks. oma työehtosopimus).

Tiedottamisvelvollisuus

Sekä liikkeen luovuttajalla (myyjä) että luovutuksensaajalla (ostaja) on velvollisuus tiedottaa henkilöstölle liikkeen luovutuksesta. Henkilöstöryhmien edustajien pitää saada tiedot liikkeen luovutuksesta kahteen kertaan, nimittäin sekä myyjältä että ostajalta. Kaksinkertainen tiedottamisvelvollisuus koskee tilanteita, joissa sekä ostajan että myyjän työntekijämäärä on vähintään 20. Jos myyjällä ei ennen luovutusta ole 20 työntekijää, mutta ostajalla on liikkeen luovutuksen jälkeen vähintään 20, tiedottamisvelvollisuus koskee vain ostajaa. Jos myyjällä on ennen luovutusta vähintään 20 työntekijää ja ostajalla luovutuksen jälkeen alle 20, tiedottamisvelvollisuus koskee vain myyjää.

Liikkeen luovuttajan ja luovutuksensaajan on selvitettävä niiden henkilöstöryhmien edustajille, joita luovutus koskee:

- luovutuksen ajankohta tai suunniteltu ajankohta

Arvio luovutuksen ajankohdasta on riittävä, jos luovutuksen täsmällinen ajankohta ei ole vielä tiedossa. Liikkeen luovutuksen ajankohtana pidetään määräämisvallan siirtymistä eli sitä hetkeä, jolloin luovutuksensaaja ryhtyy käyttämään yrityksessä määräysvaltaa. Omistuksen siirtymisen tai kaupanteon hetki ei näin ollen ole ratkaiseva.

- luovutuksen syyt

Tältä osin tiedottamisvelvollisuuteen kuuluu lähinnä pääasiallisten syiden kertominen siitä, miksi liikkeen luovutus on päätetty toteuttaa. Liikkeen luovutukselle ei sinänsä tarvitse olla mitään perustetta. Päätökset yrityksen myymisestä ja ostamisesta kuuluvat omistajan liikkeenjohtovaltaan. On myös selvää, että liikkeen luovuttajan ja luovutuksensaajan syyt liikkeen luovutukseen ovat usein erilaiset. Myyjän tarkoituksena on saattanut olla kannattamattomasta toiminnasta luopuminen, kun taas ostaja on ehkä halunnut laajentaa omaa yritystoimintaansa.

- luovutuksesta työntekijöille aiheutuvat oikeudelliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset

Liikkeen luovutusta koskevien säännösten lähtökohta on, etteivät työntekijöiden työsuhteiden ehdot muutu liikkeen luovutuksen seurauksena, vaan työntekijät siirtyvät liikkeen luovutuksensaajan palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. Näin ollen näiden seikkojen toteaminen ja kertominen riittää useimmiten tiedotusvelvoitteen täyttämiseksi. Jos liikkeen luovutuksesta kuitenkin aiheutuu työntekijöille seurauksia, niistä on tietenkin tiedotettava.

- suunnitellut työntekijöitä koskevat toimenpiteet

Jos uusi työnantaja (luovutuksensaaja eli ostaja) aikoo liikkeen luovutuksen jälkeen ryhtyä toimenpiteisiin esimerkiksi henkilöstön vähentämiseksi tai työtehtävien muuttamiseksi, suunnitelluista toimenpiteistä on käytävä erikseen yhteistoimintaneuvottelut.

Luovuttajan täytyy kertoa hallussaan olevat tiedot. Jos luovuttaja esimerkiksi tietää, että uusi omistaja lakkauttaa yrityksen, hänen on kerrottava se työntekijöilleen.

Luovutuksensaajan tarkoituksena voi olla saneerata, muuttaa ja yhdistellä työtehtäviä tms. Lisäksi luovutuksensaaja voi haluta yhtenäistää työehtoja esimerkiksi poistaa sellaisia etuja, joita siirtyneillä työntekijöillä on. Yleensä uusi työnantaja haluaa maksaa kertakorvauksen siitä, että siirtyvät työntekijät luopuvat paremmista eduista, jotta siirtyjien edut voitaisiin yhtenäistää luovutuksensaajan palveluksessa olevien kanssa. Jos uusi työnantaja esittää tällaista, henkilöstön edustajien kannattaa yhdessä edustamiensa työntekijöiden kanssa miettiä, suostutaanko tähän ja millä ehdoilla. Työnantajan ehdotukseen ei ole pakko suostua. Työntekijät voivat tehdä myös oman ehdotuksensa.

Tiedottamisvelvollisuus on yksiselitteinen. Sitä ei poista se, että luovutukseen johtavan päätöksen on tehnyt esimerkiksi konsernin emoyhtiö, joka ei ole antanut liikkeen luovuttajana tai luovutuksensaajana olevalle tytäryhtiölleen tarvittavia tietoja.

Liikkeen luovuttajan määräaika tietojen antamiselle

Liikkeen luovuttajan eli myyjän on annettava edellä mainitut tiedot henkilöstöryhmien edustajille hyvissä ajoin ennen luovutuksen toteuttamista. Vähimmäisaikaa tietojen antamiselle ennen luovutuksen toteuttamista ei liikkeen luovuttajan osalta ole säädetty, vaan tiedottaminen on tehtävä ”hyvissä ajoin” ottaen huomioon esimerkiksi luovutuksesta päättämisen ja luovutuksen toteuttamisen väliin jäävän ajan pituus. Henkilöstöryhmien edustajat voivat näin ollen saada tiedot liikkeen luovutuksesta vähimmillään vain muutamaa päivää ennen luovutuksen täytäntöönpanoa, mikäli liikkeen luovutus toteutetaan nopeasti. Sen sijaan, jos liikkeen luovutus toteutetaan vasta esimerkiksi yli viikon kuluttua luovutuspäätöksen tekemisestä, vain muutamaa päivää ennen luovutuksen täytäntöönpanoa, tapahtunutta tiedottamista ei voida katsoa tehdyn ”hyvissä ajoin”.

Luovutuksensaajan määräaika tietojen antamiselle

Luovutuksensaajan eli ostajan on puolestaan annettava edellä mainitut tiedot henkilöstöryhmien edustajille viimeistään viikon kuluttua luovutuksen toteutumisesta. Käytännössä luovutuksensaaja voi olla mukana yhteistoimintamenettelyssä ja tiedottaa edellä mainituista asioista jo ennen luovutuksen toteutumista.

Henkilöstövaikutuksista on neuvoteltava erikseen

Jos liikkeen luovutuksesta aiheutuu henkilöstövaikutuksia kuten irtisanomisia, lomauttamisia tai osa-aikaistamisia tai muutoksia työtehtävissä, näistä on käytävä omat neuvottelunsa. Jos liikkeen luovutus johtaa irtisanomisiin, lomauttamisiin tai osa-aikaistamisiin, neuvotellaan 8 luvun mukaan. Jos vaikutukset ovat vähäisempiä, neuvotellaan 6 luvun mukaisesti.

Rangaistussäännös

Säännöksen rikkominen on rangaistava teko (ks. 67 §).

Päivitetty 2.7.2013

Päivitetty 02.07.2013