LAKI:

Yhteistoimintalaissa säädetty yhteistoimintavelvoitteen rikkominen

Yhteistoimintalain velvoitteiden rikkominen voi johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen. Työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo yhteistoimintavelvoitetta, voidaan tuomita sakkorangaistukseen.

Yhteistoimintavelvoitteiden rikkominen voi kohdistua seuraaviin yhteistoimintalain säännöksiin:

- vuokratyövoiman käytön periaatteiden, ilmoitusten ja jatketun neuvottelumenettelyn laiminlyönti (17 §)
- yrityksen yleisiin suunnitelmiin, periaatteisiin ja tavoitteisiin liittyvien suunnitteluvelvoitteiden laiminlyönti (20 § ja 22 §)
- neuvotteluja varten annettavien tietojen ja neuvottelukutsun laiminlyönti, neuvottelujen ja sopimismenettelyn laiminlyönti (28.1 ja 28.2 §)
- osapuolten päätöksiä koskevien velvoitteiden laiminlyönti (30 § ja 31 §)
- yrityksen muutostilanteita koskevien yhteistoimintaneuvotteluiden laiminlyönti (34 §)
- työntekijöille tai henkilöstöryhmien edustajille annettavien tietojen laiminlyönti yrityksen muutostilanteissa (36 §)
- liikkeen luovutuksesta, sulautumisesta ja jakautumisesta johtuvien yhteistoimintavelvoitteiden laiminlyönti (41 § ja 43 §)
- henkilöstöryhmän edustajan oikeuteen käyttää asiantuntijoita tai saada vapautusta työstä (55 § ja 56.1 §)
- yhteistoimintalain nähtävänä pitoon liittyvät laiminlyönnit (65 §)

Yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta tuomittavan sakkorangaistuksen edellytyksenä on työnantajan tai tämän edustajan huolimattomuus. Huolimattomuutta on esimerkiksi työnantajan välinpitämättömyys yhteistoimintalain säännöksiä kohtaan.

Työnantajan vastuu määräytyy rikoslain mukaan (RL 47:7).

Rikoslaissa säädetty työntekijöiden edustajien oikeuksien loukkaaminen

Työnantaja voidaan tuomita sakkorangaistukseen työntekijöiden edustajien oikeuksien loukkaamisesta (RL 47.4. §). Työntekijöiden edustajalla tarkoitetaan luottamusmiestä, työsuojeluvaltuutettua, luottamusvaltuutettua tai 8 §:ssä tarkoitettua yhteistoimintaedustajaa. Edustajan oikeuksien loukkaaminen on esimerkiksi sitä, että hänet perusteettomasti irtisanotaan, lomautetaan tai osa-aikaistetaan.

Työntekijöiden edustajien oikeuksien loukkaaminen on lievempi teko kuin työsyrjintä (RL 47:7). Jos teko täyttää myös työsyrjinnän tunnusmerkistön, työnantaja tuomitaan oikeuksien loukkaamisen sijasta työsyrjinnästä.

Yhteistoimintalain 57 §:n mukaisesta salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun mukaan (RL 38 luku).

Päivitetty 2.7.2013

Päivitetty 03.07.2013